6.luku Lihavuuskirurgiaan liittyvät ennakkoluulot ja asenteet
50 päivää leikkaukseen
Et vaan syö niin paljon! Lisää liikuntaa ja totaalinen ruokavalionmuutos! Elämäntaparemontilla syöminen haltuun, kyllähän sun pitäisi tietää! Hyviä tarkoittavia neuvoja, joita olen saanut kuullakseni lapsuudesta saakka. Kunpa se olisikin niin yksinkertaista, niskasta kiinni ja nutraamaan!
Edelleenkään ei mielestäni tarpeeksi
hyvin ymmärretä, että lihavuusepidemia on yhtä suuri kansanterveydellinen
ongelma kuin alkoholismi tai vaikkapa diabetes. Itse asiassa lihavuuden
ennaltaehkäisevällä työllä olisi suoranainen vaikutus kakkostyypin diabeteksen syntyyn
ja sen kehittymiseen. Tietysti lihavuuden hillitsemisessä olisi järkevintä panostaa
enemmän konservatiiviseen, ennaltaehkäisevään hoitoon, mutta mitä sitten, kun
painoindeksi heilahtaa yli neljänkymmenen? Tällöin olisi bariatrinen lihavuuden
hoito miellettävä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi.
Nyt julkisella puolella hoitopolku
on niin pitkä ja kivinen, että monet uupuvat matkalle. He ennemmin luovuttavat
kuin jaksavat sinnitellä leikkaukseen pääsemiseksi. Toki on aina mahdollista
mennä yksityisen kautta hoitoon, mutta se on monelle rahakysymys. Itsekin otan
pankkilainan, jotta pääsen hoidattamaan ongelmani nopeammin. Täytän toki kaikki
kriteerit eli olen leikkauskelpoinen, mutta julkisen puolen leikkausajankohta
olisi aikaisintaan vuoden kuluttua. Sitä ennen minun pitäisi mennä
painonhallintaryhmään, jossa jälleen olisi edessä vähintään puolen vuoden
kestävä nöyryyttävä laihdutusrupeama valvovien silmien alla. Lopputuloshan toki
on täysin selvä, mutta jonkun piilorasistisen työryhmän laatiman lihavuuden
hoitopolkukuvion takia systeemi toimii näin. Esimerkiksi se, että ennen
leikkausta on laihdutettava vähintään 7 prosenttia painostaan tai leikkaus saatetaan
perua, on mielestäni mielivaltaista ja turhaa kyykyttämistä. En tiedä, mitä
tällä halutaan todistaa, sillä kukaan ei tee leikkauspäätöstä kevyin perustein.
Siinä vaiheessa kun päätös on kypsynyt, ei muita vaihtoehtoja ole enää
jäljellä. He, jotka haluavat leikkauksen, ovat varmasti tietoisia, mitkä
leikkauksen hyödyt ovat suhteessa riskeihin. Ei itse leikkaus tee ketään
autuaaksi eivätkä läskit taianomaisesti jää leikkuriin. Se ei ole oikotie
onneen, päinvastoin. Jos olet hakemassa elämääsi onnellisuutta tai ratkaisua
muihin kuin paino-ongelmiin, olet valinnut väärin. Mutta mikäli olet valmis
muuttamaan ruokailutottumuksesi ja sitoudut pitkäjänteiseen
elämäntaparemonttiin, olet tehnyt viisaan ratkaisun. Itse olet kilosi
kartuttanut ja itse ne myöskin vyötäisiltäsi karistat. Mikäli jollakulla on
ollut vielä jokunen harhakäsitys asian suhteen, toivon, että olen saanut murrettua
edes pienen särön lihavuuskirurgiaan liittyviin ennakkoluuloihin ja -asenteisiin.
En todellakaan liputa esteettisen kirurgian puolesta ja lihavuusleikkaus ei ole
yhtä kuin rasvaimu tai muut plastiikkakirurgiset, vartalon muokkaamiseen
liittyvät toimenpiteet. Kyse on radikaalista ratkaisusta, joka vaikuttaa sekä psyykeen
että fysiikkaan. Lihavan ajatusmaailmassa hän elää syödäkseen. Leikkauksen jälkeen
lihava syö elääkseen.
Kommentit
Lähetä kommentti
Olet tervetullut kommentoimaan postauksiani. Mutta tässä blogissa ei suvaita vihapuhetta eikä epäasiallista käyttäytymistä.
Ota yhteyttä myös tätä kautta, mikäli olet kiinnostunut yhteistyöstä.