6.luku Lihavuuskirurgiaan liittyvät ennakkoluulot ja asenteet

50 päivää leikkaukseen

Et vaan syö niin paljon! Lisää liikuntaa ja totaalinen ruokavalionmuutos! Elämäntaparemontilla syöminen haltuun, kyllähän sun pitäisi tietää! Hyviä tarkoittavia neuvoja, joita olen saanut kuullakseni lapsuudesta saakka. Kunpa se olisikin niin yksinkertaista, niskasta kiinni ja nutraamaan!




Edelleenkään ei mielestäni tarpeeksi hyvin ymmärretä, että lihavuusepidemia on yhtä suuri kansanterveydellinen ongelma kuin alkoholismi tai vaikkapa diabetes. Itse asiassa lihavuuden ennaltaehkäisevällä työllä olisi suoranainen vaikutus kakkostyypin diabeteksen syntyyn ja sen kehittymiseen. Tietysti lihavuuden hillitsemisessä olisi järkevintä panostaa enemmän konservatiiviseen, ennaltaehkäisevään hoitoon, mutta mitä sitten, kun painoindeksi heilahtaa yli neljänkymmenen? Tällöin olisi bariatrinen lihavuuden hoito miellettävä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi.

Nyt julkisella puolella hoitopolku on niin pitkä ja kivinen, että monet uupuvat matkalle. He ennemmin luovuttavat kuin jaksavat sinnitellä leikkaukseen pääsemiseksi. Toki on aina mahdollista mennä yksityisen kautta hoitoon, mutta se on monelle rahakysymys. Itsekin otan pankkilainan, jotta pääsen hoidattamaan ongelmani nopeammin. Täytän toki kaikki kriteerit eli olen leikkauskelpoinen, mutta julkisen puolen leikkausajankohta olisi aikaisintaan vuoden kuluttua. Sitä ennen minun pitäisi mennä painonhallintaryhmään, jossa jälleen olisi edessä vähintään puolen vuoden kestävä nöyryyttävä laihdutusrupeama valvovien silmien alla. Lopputuloshan toki on täysin selvä, mutta jonkun piilorasistisen työryhmän laatiman lihavuuden hoitopolkukuvion takia systeemi toimii näin. Esimerkiksi se, että ennen leikkausta on laihdutettava vähintään 7 prosenttia painostaan tai leikkaus saatetaan perua, on mielestäni mielivaltaista ja turhaa kyykyttämistä. En tiedä, mitä tällä halutaan todistaa, sillä kukaan ei tee leikkauspäätöstä kevyin perustein. Siinä vaiheessa kun päätös on kypsynyt, ei muita vaihtoehtoja ole enää jäljellä. He, jotka haluavat leikkauksen, ovat varmasti tietoisia, mitkä leikkauksen hyödyt ovat suhteessa riskeihin. Ei itse leikkaus tee ketään autuaaksi eivätkä läskit taianomaisesti jää leikkuriin. Se ei ole oikotie onneen, päinvastoin. Jos olet hakemassa elämääsi onnellisuutta tai ratkaisua muihin kuin paino-ongelmiin, olet valinnut väärin. Mutta mikäli olet valmis muuttamaan ruokailutottumuksesi ja sitoudut pitkäjänteiseen elämäntaparemonttiin, olet tehnyt viisaan ratkaisun. Itse olet kilosi kartuttanut ja itse ne myöskin vyötäisiltäsi karistat. Mikäli jollakulla on ollut vielä jokunen harhakäsitys asian suhteen, toivon, että olen saanut murrettua edes pienen särön lihavuuskirurgiaan liittyviin ennakkoluuloihin ja -asenteisiin. En todellakaan liputa esteettisen kirurgian puolesta ja lihavuusleikkaus ei ole yhtä kuin rasvaimu tai muut plastiikkakirurgiset, vartalon muokkaamiseen liittyvät toimenpiteet. Kyse on radikaalista ratkaisusta, joka vaikuttaa sekä psyykeen että fysiikkaan. Lihavan ajatusmaailmassa hän elää syödäkseen. Leikkauksen jälkeen lihava syö elääkseen.

Kommentit