Välipostaus: Suomalaiset lihovat ja masentuvat, THL 13.4.2018



Päivitys edelliseen blogikirjoitukseeni. Tänä aamuna (13.4.2018) uutisotsikoissa viimeisin THL:n tutkimus "Suomalaiset lihovat ja masentuvat"

Tutut terveysongelmat yhä yleisiä Suomessa, mutta myönteistäkin kehitystä on nähtävissä

Terveys ja hyvinvointi Suomessa 2017
Tuoreiden FinTerveys 2017 -tutkimuksen tulosten mukaan pitkään jatkunut suotuisa kansanterveyden kehitys on hidastumassa. Keskeisten kansantautien riskitekijät, kuten kohonnut verenpaine, kokonaiskolesteroli ja lihavuus ovat yhä erittäin yleisiä, vaikka kolesterolitasot ovatkin laskussa. Iäkkäiden elämänlaatu on parantunut, mutta toiminta- ja työkyvyssä aiemmin nähty nousujohteinen kehitys on hidastunut tai pysähtynyt.
Koulutusryhmien väliset terveyserot ovat edelleen selviä: useimpien terveyden ja hyvinvoinnin mittareiden mukaan korkea-asteen koulutuksen saaneet voivat parhaiten ja perusasteen koulutuksen saaneet huonoiten. 
Tiedot selviävät laajasta FinTerveys-väestötutkimuksesta, johon kutsuttiin satunnaisotannalla noin 10 000 Suomessa asuvaa yli 18-vuotiasta henkilöä. Nyt tutkimuksesta julkaistaan tulokset 30 vuotta täyttäneestä väestöstä. Tästä ikäryhmästä tutkimukseen osallistui 71 prosenttia kutsutuista vuonna 2017.
FinTerveys-tutkimus toteutettiin 50 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Tutkimukseen sisältyi terveystarkastus ja kyselylomakkeita. Osa kutsutuista valittiin myös ravintohaastatteluun tai liikunta- ja unimittauksiin. Tutkimuksen tuloksia esitellään tänään Kansanterveyspäivässä klo 9 alkaen.

Lihavuus lisääntyy, mutta kolesterolitasot laskevat

Lihavuus on yleistynyt työikäisessä väestössä kuuden viime vuoden aikana. Jos sama kehitys jatkuu, lähes joka kolmannen ennustetaan olevan lihava 10 vuoden kuluttua. Vuonna 2017 lihavia (BMI ≥ 30 kg/m2) oli 26 prosenttia miehistä ja 28 prosenttia naisista.
FINRISKI-laskurilla laskettu kohonnut riski sairastua sepelvaltimotautiin tai aivohalvaukseen seuraavan 10 vuoden aikana oli noin joka viidennellä 50–59-vuotiaalla miehellä sekä lähes joka toisella 60–69-vuotiaalla miehellä. Naisilla vastaavat osuudet olivat huomattavasti matalammat. Naisten riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa vasta 60. ikävuoden jälkeen. 
Suomalaisten terveydessä on tapahtunut paljon hyvää. Kohonnut verensokeri ei ole yleistynyt väestötasolla vuosien 2011 ja 2017 välillä. Kolesterolitasot laskevat, mutta parantamisen varaa vielä on: 54 prosentilla miehistä ja 60 prosentilla naisista on kohonnut veren kolesterolipitoisuus. Kansantautien riskitekijöiden, kuten kohonneen verenpaineen ja kolesterolitason mittauksia tehdään paljon, mutta toisaalta potilaiden hoidon toteutumista seurataan terveydenhuollossa vaihtelevasti ja esimerkiksi verenpainetta alentavia lääkkeitä käyttävistä alle puolella verenpaine on yleisten hoitotavoitteiden mukainen.

Masennusoireet yleistyvät

Masennusoireet ovat yleistymässä: miehillä merkittäviä masennusoireita kokevien osuus on noussut 6 prosentista 9 prosenttiin ja naisilla 9 prosentista 13 prosenttiin vuosien 2011 ja 2017 välillä.
Lääkärin toteamaa tai hoitamaa masennusta oli vuoden aikana ollut miehistä 6 prosentilla ja naisista 8 prosentilla. 
Tutkimuksessa mitattiin ensi kertaa ns. positiivista mielenterveyttä, jolla tarkoitetaan esimerkiksi henkilön psyykkisiä voimavaroja, vaikuttamismahdollisuuksia omaan elämään, toiveikkuutta sekä myönteistä käsitystä omasta itsestä. Väestöstä valtaosa luokiteltiin kohtalaisen (69 %) ja korkean (14 %) positiivisen mielenterveyden omaaviksi.

Iäkkäiden liikkumisvaikeudet ovat yleisiä, mutta elämänlaatu on parantunut

Iäkkään väestön liikkumisvaikeudet ovat edelleen melko yleisiä, mutta vielä 80 vuotta täyttäneistäkin moni on kuitenkin varsin toimintakykyinen: lähes joka toinen arvioi pystyvänsä nousemaan portaita yhden kerrosvälin vaikeuksitta. Fyysisen toimintakyvyn ongelmia raportoivat jo 30–39-vuotiaat, joista joka kymmenes ei kykene juoksemaan 100 metriä vaikeuksitta. Fyysisen toimintakyvyn ongelmat yleistyvät naisilla iän myötä nopeammin kuin miehillä.
Iäkkäiden koettu elämänlaatu on ilahduttavasti parantunut, mitä voi osaltaan selittää esimerkiksi näköongelmien harvinaistuminen sekä aktiivinen läheisavun antaminen.  
Iäkkäiden, 80 vuotta täyttäneiden, lukumäärän ennustetaan kaksinkertaistuvan parissa vuosikymmenessä, ja samaan aikaan työikäisten joukko pienenee ja ikääntyy. Olisi tärkeää kehittää keinoja, joilla voidaan edelleen kohentaa iäkkäiden toimintakykyä ja mahdollisuuksia elää hyvää elämää ilman runsasta palvelujen tarvetta. Samalla työikäisten työkyvyn parantaminen, jäljellä olevan työkyvyn tukeminen ja työn sovittaminen työntekijän edellytyksiin ovat työterveyshuollon ja laajemmin koko hyvinvointipolitiikan keskeisiä tehtäviä.

Sairauksien ehkäisyä on vahvistettava

Terveyttä edistäviä valintoja tulee tukea sekä poliittisessa päätöksenteossa että asiakas- ja potilasneuvonnassa. Kansantauteja pitää ehkäistä ennen niiden ilmaantumista, jolloin samalla vältetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntarpeen kasvu ja kustannusten nousu. Sote-uudistuksessa terveyden edistämiseen on panostettava kuntien ja maakuntien yhteistyössä.
”Liikunta, terveellinen ravinto, riittävä yöuni, tupakoinnin ja päihteiden käytön välttäminen sekä kognitiivinen ja sosiaalinen aktiivisuus suojaavat useimmilta keskeisiltä kansanterveysongelmilta. Terveellisten elintapojen edistäminen onkin oleellista sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä laajemmin eri sektoreilla”, toteaa tutkimusprofessori Seppo Koskinen. ”Sosiaalisesti huono-osaisimpiin väestöryhmiin kasautuu hyvin iso osa kaikista terveysongelmista ja -riskeistä. Tarvitaan määrätietoista yhteiskuntapolitiikkaa, joka vahvistaa erityisesti huono-osaisimpien väestöryhmien mahdollisuuksia, voimavaroja ja motivaatiota tehdä terveyttä edistäviä valintoja.”
Kansanterveyspäivää voi seurata livenä ja jälkikäteen verkossa osoitteessa http://videonet.fi/web/thl/20180413/. Keskustelu Twitterissä hashtageilla #ktpäivä ja #FinTerveys.

Lähde:

Päivikki Koponen, Katja Borodulin, Annamari Lundqvist, Katri Sääksjärvi ja Seppo Koskinen, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017-tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 4/2018. (linkki toimii pe 13.4. klo 8)

Lisätietoja:

Seppo Koskinen
tutkimuksen vastaava tutkija, lääkäri, tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8762
Katja Borodulin
tutkimuksen koordinaattori, tutkimuspäällikkö, erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8569
Päivikki Koponen
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8868


Kommentit