45 luku Suomi laahaa jäljessä lihavuusleikkauksissa
Suomi laahaa
lihavuusleikkauksissa yhä muiden Pohjoismaiden perässä. Suomessa tehdään
vuosittain noin tuhat leikkausta, kun esimerkiksi Ruotsissa niitä tehdään noin
6 500. Asiantuntijoiden mukaan tietämyksessä ja asenteissa on korjattavaa.
Väljemmät vaatimukset houkuttavat lihavuusleikkaukseen
Viroon ja Latviaan
Suomessa
tehdään lihavuusleikkauksia ainoastaan terveyssyistä.
Yleisin
leikkausmenetelmä on mahalaukun ohitusleikkaus, jossa mahalaukun yläosasta
erotetaan pieni pussi. Siihen yhdistetään ohutsuoli, josta on ohitettu 1,5
metriä.
Kavennusleikkauksessa
mahalaukku kavennetaan putkimaiseksi ja suurin osa siitä poistetaan.
Lihavuuden
liitännäissairauksia tai niiden vaaratekijöitä ovat esimerkiksi tyypin 2
diabetes, astma, kohonnut verenpaine, rasvamaksa, sepelvaltimotauti ja
uniapnea.
Suomessa
lihavuusleikkaus maksaa yksityisessä sairaalassa noin 9 000 euroa. Julkisen
puolen kustannukset ovat noin 7 600 euroa.
Yhä
useammat menevät lihavuusleikkaukseen Viroon tai Latviaan, missä
leikkauskriteerit ovat väljemmät. Virossa leikkauksia markkinoidaan esimerkiksi
vajaan 6 000 euron hintaan.
Suomessa tehdäänkin edelleen liian vähän
lihavuusleikkauksia, arvioivat muun muassa professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksiköstä ja
Suomen lihavuusleikattujen potilasyhdistys Lilen puheenjohtaja Olli Nyberg. Molempien
mukaan muun muassa perusterveydenhuollon tietämystä aiheesta tulisi lisätä,
jotta useammat pääsisivät leikkaukseen.
Lile on
hakenut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stealta avustusta, jonka
avulla se kouluttaisi terveydenhuollon ammattilaisia lihavuusleikkauksista,
kertoo Nyberg.
Myös
asenteita tulisi korjata.
- On
sellaistakin asennetta, että läski on itse syönyt itsensä lihavaksi, miksi
hänet pitäisi leikata julkisin varoin.
Tukea
haettiin myös leikkausten jälkihoitoon ja seurantaan, joka on Nybergin mukaan
Suomessa "täysin retuperällä".
-
Seurannan ja tuen puuttumisen vuoksi osalle leikatuista tulee henkisiä
ongelmia. Päihdeongelmat ovat yleisiä, kun yksi riippuvuus vaihtuu toiseen.
Osalle tulee parisuhdeongelmia, kun puoliso ei kykene käsittelemään tilannetta.
Pullonkaula
Asiantuntijoiden
mukaan kymmenettuhannet vaikeasta tai sairaalloisesta ylipainosta kärsivät
suomalaiset hyötyisivät lihavuusleikkauksesta. Nybergin ja Pietiläisen mielestä
Suomessa tulisi pyrkiä noin 3 000 leikkaukseen vuodessa.
Lile sekä Lihavuus-
ja metaboliakirurgian yhdistys LiMe vetosivat
hallitukseen ja terveydenhuollon päättäjiin viime vuonna, jotta leikkausten
määrää nostettaisiin. Muutosta ei ole tapahtunut, vaikka kirurgeja riittäisi.
Pullonkaulana
pidetään muun muassa perusterveydenhuoltoa, jonka hoitopolkuun
lihavuusleikkauksien uskotaan jämähtävän.
Lihavuuden ja liitännäissairauksien hoito työllistää
perusterveydenhuoltoa paljon, kertoo gastrokirurgi Anne Juuti LiMestä.
Lihavuutta
hoidetaan pääasiassa konservatiivisella hoidolla, eli painonpudotukseen
tähtäävällä yksilö- tai ryhmäohjauksella. Vasta sen jälkeen sairaalloisen
lihava voi halutessaan päästä lihavuusleikkaukseen.
- Käypä
hoito -suosituksen mukaan leikkaushoidon ensimmäinen askel on konservatiivinen
hoito. Jos sitä ei ole saatavilla kaikissa perusterveydenhuollon yksiköissä
ollenkaan tai riittävästi, eivät kaikki leikkauksesta hyötyvät pääse hoitoon,
Juuti selittää.
"Terveysterroria"
Pietiläisen
mukaan lihavuutta hoidetaan ylipäätään liian vähän Suomessa.
-
Resurssipaineet ovat kovat. Lihavuuden hoitoon liittyviä ryhmiä on karsittu,
koska aina jokin toinen asia on tärkeämpi ja resurssit ohjataan sinne. Asia
pitäisi laittaa perspektiiviin: mitä tapahtuu, kun lihavuuden
liitännäissairaudet kehittyvät?
Sosiaali-
ja terveysministeriön lääkintöneuvos Tuija
Kumpulainen muistuttaa, että lihavuus on arka aihe monille.
- Moni
harmistuu, kun se otetaan esille esimerkiksi terveystarkastuksessa. Sitä
pidetään terveysterrorina. Osa potilaista herää tilanteeseensa vasta, kun
heillä on liitännäissairauksia. Ylipaino ei anna kaikille riittävää
motivaatiota hakeutua leikkaukseen tai edes keskustelemaan asiasta.
Kireät
vaatimukset
Sallassa
terveyskeskuslääkärinä toimivan Kirsi Markulan mielestä ongelmat johtuvat liian
tiukoista leikkauskriteereistä. Itsekin lihavuusleikkauksessa käynyt Markula
sanoo kirjoittaneensa lähetteitä potilaille, vaikka nämä eivät täyttäisi
kriteereitä täysin.
- Olen
yrittänyt perustella, miksi potilas pitäisi leikata. Pitäisikö vaatimuksia
höllentää ja potilasta arvioida yksilöllisemmin, jos hän haluaa leikkaukseen,
mutta hänen painonsa jää parin kilon päähän vaaditusta?
Kumpulaisen
mukaan tämänhetkiset Käypä hoito -suositusten kriteerit ja toimintaohjeet ovat
hyvät.
- Olen
sitä mieltä, että jos niiden mukaan toimittaisiin, leikkausmäärät nousisivat.
Ei ole kyse siitä, että kriteerejä pitäisi väljentää, vaan miten ne saataisiin
käyttöön. En ole kuullut, että leikkauksen ehdot täyttävä ei olisi päässyt
leikkaukseen.
Kommentit
Lähetä kommentti
Olet tervetullut kommentoimaan postauksiani. Mutta tässä blogissa ei suvaita vihapuhetta eikä epäasiallista käyttäytymistä.
Ota yhteyttä myös tätä kautta, mikäli olet kiinnostunut yhteistyöstä.